torstai 4. marraskuuta 2010

Tunnelmakuvia, fiiliksiä ja ripaus haikeutta


Tässä kuvia esityksestä, kuvaajana toimi hovikuvaajamme Laura Jaakkola.








Ensi-ilta meni hienosti ja sisälsi paljon..

jännitystä, äänenavausta, tsemppirinkiä, soundcheckiä, eläytymistä, latautumista, hyvää energiaa, onnenpotkuja, lämmittelyä, pelkoa, myötäelämistä, vaikeuksien voittamista, vaatteiden silittämistä, onnen kyyneleitä, mikroruokaa, hyvää ja huonoa läppää, vähän kuohuvaa, meikkipuuteria, ripsiväriä, poskipunaa, vesipulloja, liikuttavia puheita, ruusuja, kehuja, ihoteippiä, levinnyttä ripsiväriä, yhteenkuuluvuutta, hymyä, naurua, tyytyväisiä katsojia, onnistumisen iloa, aplodeja, lisää aplodeja, hyräilyä ja halauksia.

Kolme esitystä jo takana, ja joka kerta on mukavaa polkaista kohti Rytmikorjaamoa, pukea roolivaatteet päälle, maalata naamaan pakkelikerros, teipata poskimikki paikalleen ja astua lavalle välittämään Kullervon voimakasta ja koskettavaa tarinaa. 

On hienoa tuntea esiintymisen iloa, kuulla kuinka moniääniset ja haastavat kappaleet soivat kauniisti, miten kohtaukset koskettavat kuliseissa omaa vuoroaan odottavia ja ennen kaikkea kuinka yleisö niin itkee kuin nauraakin kanssamme eläytyessään epäonnisen päähenkilön elämänkiemuroihin. Takahuoneen tunnelma on usein jännitynyt, mutta työryhmämme yhteishenki tukee jokaista yksilöä niin paljon, ettei kenelläkään ole hätää. Ihmiset auttavat toisiaan kaikessa, hiusten kihartamisesta lavaenergian ja itsevarmuuden löytämiseen. Jos itkettää, itketään yhdessä - oli sitten kyse onnen tai epäonnen kyyneleistä.

Vaikka esityksiä on vielä yli puolet jäljellä, on jo kaipaus ja pieni surumielisyys esityskauden loppumisesta alkanut hiipiä mieleeni. Mitä sitten kun Kullervo on ohi? Tämä produktio tulee varmasti olemaan kaikille tuotantotiimin jäsenille tärkeä ja muistorikas elämänvaihe, jota emme koskaan unohda. Tämä tulee olemaan ylpeydenaihe, josta riittää tarinoita kerrottavaksi ja nostalgian kyyneleitä vuodatettavaksi.

 Nyt on siis turha katsoa  liian kauas tulevaisuuteen ja tuntea valmiiksi haikeutta. Nyt täytyy nauttia jokaisesta hetkestä täydellä sydämellä, koska silloin, kun parrasvaloissa seisoessamme sisällämme jylläävä satakymmenen prosenttinen energia välittyy katsojille asti, olemme onnistuneet tehtävässämme.

Esityksiä vielä: 
perjantaina 5.11 klo 19
lauantaina 6.11 klo 19
maanantaina 8.11 klo 13
tiistaina 9.11 klo 13 ja klo 19
keskiviikkona 10.11 klo 19 

Nähdään Rytmikorjaamolla! 

rakkaudella, 
Anni 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti